PääsivuSeran neiteilyt
Sivu 1 / 1
Seran neiteilyt
kirjoittaja Elsu Su Loka 19, 2014 4:11 pm
FWB tamma Hestia Sephora lyhyemmin Sera. Koulupainoitteinen musta neito
Syntynyt 28.07.2014
Muuttanut Ruelleen 19.10.2014
Syntynyt 28.07.2014
Muuttanut Ruelleen 19.10.2014
Elsu- Viestien lukumäärä : 3
Join date : 19.10.2014
Vs: Seran neiteilyt
kirjoittaja Elsu Ti Joulu 16, 2014 8:49 pm
Maastokävely:
Olen heti aamulla jo Ruellen pihalla. Kello ei näytä kuin vasta puoli kahdeksaa, joten hevoset pääsisivät tunnin päästä ulos. Tasainen pureskelu täyttää koko tallirakennuksen, kun kävelen sisälle. Pakkasasteita on ulkona reilut kymmenen astetta ja olenkin varautunut hyvin. Menen moikkaamaan Seraa tamman fleeceloimen sekä pölyharjan kera. Myös suojat ovat mukanani.
"Huomenta tyttö", tokaisen, kun avaan karsinan oven. Musta puoliverinen nostaa päänsä rehukaukalosta korvat hörössä jatkaen kuitenkin syömistään, tunnistaessaan tulijan. Vetäisen pitkin sulavin vedoin pölyharjan kanssa nuoren tamman läpi. Sera ei välitä hirveästi touhuistani, vaan seisoo nätisti paikoillaan. Saan kaulallisen fleeceloimen tamman päälle. Oranssi sopii neidille erittäin hyvin, mutta mustaan karvaan melkein kaikki värit sopisivat. Taputan hevostani kaulalle ja harjaan jalat, samalla kaviot puhdistaen. Laitan suojat tottuneesti tamman etujalkoihin ja Sera siirtyykin syömään loppuja aamuheiniään. Itse lähden kohti satulahuonetta, vieden harjan ja kaviokoukun paikoilleen. Haen kottikärryt ja talikon purulasta sekä lähden pimeään talviaamuun tarhoille.
Säädän otsalamppuni paikoilleen sekä päälle. Alan siivota Seran tarhaa, jota en eilen ollut kiireissäni ehtinyt. Kiroan jäätyneitä lantakasoja ja lähden hakemaan tallista lapiota. Muistan samalla laittaa lapun Seran oveen, ettei tammaa tarvitse viedä ulos nyt aamulla. Lähden takaisin kylmään ulkoilmaan lapio kädessäni.
Saan nyt väkivaltaisesti lantakasat lapioon ja kottikärryihin. Jo muutaman kasan jälkeen olen hengästynyt. Jatkan kuitenkin siivoomista ahkerasti. Aurinko alkaa pikkuhiljaa nousemaan, mutta tarvitsen yhä otsalamppuni valoa.
Tyhjennettyäni kottikärryt lantalaan ja laitettuani tavarat paikoilleen, kävelen tammani luo. Hevonen näyttää nyrpistyneeltä, sillä on yhä sisällä, muiden ollessa jo ulkona leikkimässä lumessa. Nytkin huomaan ulkona pyryttävän hieman lisää lunta.
"Pääset kyllä ulos, älä huoli", puhelen mustalle neidolle. Lähden hakemaan hevoseni suitsia ja juoksutusliinaa satulahuoneesta. Laitan oranssin liinan kulkemaan vasemmasta kuolainrenkaasta oikeaan renkaaseen, ja laittaisin liinan kulkemaan tammani turvan alta. Lähden kävelemään takaisin kohti karsinaa.
Sera seisoo ovessa kiinni ja avaan karsinan oven, samalla hätistäen tamman kauemmas. Nuori tamma ottaa nihkeästi askeleet taaksepäin. Jätän oven auki, ja lämmitän kuolaimia. Sera jää seisomaan paikoilleen ja availee suutaan.
"Hassu", tokaisen ja sujautan kuolaimet hevoseni suuhun. Pujotan niskaremmin korvien yli ja säädän remmit tarpeeksi kireälle. Tamma näyttää innostuvan yhä enemmän ja lumisadekkin on hellittänyt. Pieniä hiutaleita putoilee hiljakseen ja laitan hanskat käsiini. Sujautan myös heijastinliivin päälle, jota Sera haistelee mielenkiinnolla hetken. Lähdemme talsimaan kohti ulko-ovea. Kello näyttää yhdeksää.
Sera katselee lunta innoissaan ja kävelee turpa hipoen maata. Kävelemme reippaasti kohti lyhyttä ja helppoa maastopolkua. Annan hevosen kävellä aika omaa tahtiaan ja en nyi liinan päässä. Tamma nostaa päänsä yllättäen mahdollisimman ylös ja tuijottaa korvat hörössä kohti tarhoja. Hevonen päästää korvia tuhoavan hirnahduksen ja askeltaa hetken paikoillaan.
"Lopetas nyt", tuhahdan ja jatkamme matkaa. Tamma keskittyy taas minuun ja kävelee rennosti eteenpäin. Kävelisimme raviradan läheltä ja olenkin miettinyt, jos joskus sinne menisi tamman kanssa laukkaamaan. Kunhan nyt saataisiin Serasta ratsu. Tamma saisi vielä olla ilman painoa selässään, mutta satulaan on jo treenattu ahkerasti.
Lumi narskuu kavioiden ja kenkieni alla. Sera näyttää nauttivan kävelyreissusta ja tallusteleekin rentona sekä korvat hörössä vierelläni. Silitän tamman kaulaa, vaikkakin loimi on edessä. Hevonen pärskähtää suuresti ja höyrypilvi nousee ylöspäin sieraimista.
"Laitetaan sulle loimi sitten tarhaan", puhelen ja aurinkokin näyttäytyy meille. Minulla olisi vasta iltavuoro navetassa, joten nyt aamulla voin touhuta neidin kanssa. Työskentelen läheisellä lypsylehmänavetalla, jossa olen viihtynyt hyvin puoli vuotta. Lisäksi teen joitakin vuoroja lihakarjanavetalla ja kissahoitolalla. Täyttyyhän nyt jostakin repäistä rahat hevosen ylläpitoon. Kissahoitolalla olen pääosin lomat, mutta kahdella navetalla ramppaan ympäri vuoden. Annan Seran kävellä hieman omia reittejään, mutta kuitenkin niin ettei jouduta puiden toisille puolille taikka ojiin.
Lunta tipahtaa puiden oksista suoraan edessämme ja Sera pompahtaa ylöspäin paniikissa.
"Ihan rauhassa", sanon ja pidän liinasta tiukasti kiinni. Tamma tuijottelee lumikasaa ja kuusta vuorotellen ja pärskii säikähtäneenä.
"Taisit olla omissa maailmoissasi", hymähdän ja silitän neidin kaulaa rauhallisesti. Pääsemme kävelemään pahan puun ohi hieman silmät suurina, mutta pian Sera on taas oma itsensä; kuin eläkkeellä oleva vanha suomenhevonen.
Loppumatka meneekin rauhallisesti. Pian olemmekin taas Ruellen pihalla ja kello on kymmenen.
"Tunti ruokailuun", sanon tammalle ja vien hevoseni talliin vielä. Otan fleeceloimen pois ja vien sen kuivumaan. Laitan oranssin toppaloimen, ilman kaulapalaa hevoseni päälle. Sera huokaisee syvään, kun laitan vielä bootsit hevosen jalkoihin. Suitset ovat pian pois neidin päästä, kuolaimet pestynä ja nätissä paketissa. Vien suitset sekä juoksutusliinan paikoilleen satulahuoneeseen, jonka jälkeen palaudun takaisin mustan puoliverisen luo.
"Jos sit menisit tarhailemaan", puhelen ja sujautan oranssin riimun hevoseni päähän. Siinä on karvapehmuste turpa- ja niskahihnassa. Joku voisi luulla tammani olevan hemmoteltu, mutta suurin osa tavaroistani on ollut lahjoja vanhemmiltani sekä sukulaisilta. Napsautan narkin kiinni riimuun ja lähdemme kohti tarhoja.
Otan tammalta riimun pois tarhassa, portti on jo kiinni ylimmästä langasta. Sera astelee heti aidan vierelle vierustoverinsa luokse. Katselen kaksikkoa hetken, kunnes lähden viemään riimua ja narkkia Seran karsinan oveen ja sen jälkeen kohti kotia valmistautumaan navettaan.
Olen heti aamulla jo Ruellen pihalla. Kello ei näytä kuin vasta puoli kahdeksaa, joten hevoset pääsisivät tunnin päästä ulos. Tasainen pureskelu täyttää koko tallirakennuksen, kun kävelen sisälle. Pakkasasteita on ulkona reilut kymmenen astetta ja olenkin varautunut hyvin. Menen moikkaamaan Seraa tamman fleeceloimen sekä pölyharjan kera. Myös suojat ovat mukanani.
"Huomenta tyttö", tokaisen, kun avaan karsinan oven. Musta puoliverinen nostaa päänsä rehukaukalosta korvat hörössä jatkaen kuitenkin syömistään, tunnistaessaan tulijan. Vetäisen pitkin sulavin vedoin pölyharjan kanssa nuoren tamman läpi. Sera ei välitä hirveästi touhuistani, vaan seisoo nätisti paikoillaan. Saan kaulallisen fleeceloimen tamman päälle. Oranssi sopii neidille erittäin hyvin, mutta mustaan karvaan melkein kaikki värit sopisivat. Taputan hevostani kaulalle ja harjaan jalat, samalla kaviot puhdistaen. Laitan suojat tottuneesti tamman etujalkoihin ja Sera siirtyykin syömään loppuja aamuheiniään. Itse lähden kohti satulahuonetta, vieden harjan ja kaviokoukun paikoilleen. Haen kottikärryt ja talikon purulasta sekä lähden pimeään talviaamuun tarhoille.
Säädän otsalamppuni paikoilleen sekä päälle. Alan siivota Seran tarhaa, jota en eilen ollut kiireissäni ehtinyt. Kiroan jäätyneitä lantakasoja ja lähden hakemaan tallista lapiota. Muistan samalla laittaa lapun Seran oveen, ettei tammaa tarvitse viedä ulos nyt aamulla. Lähden takaisin kylmään ulkoilmaan lapio kädessäni.
Saan nyt väkivaltaisesti lantakasat lapioon ja kottikärryihin. Jo muutaman kasan jälkeen olen hengästynyt. Jatkan kuitenkin siivoomista ahkerasti. Aurinko alkaa pikkuhiljaa nousemaan, mutta tarvitsen yhä otsalamppuni valoa.
Tyhjennettyäni kottikärryt lantalaan ja laitettuani tavarat paikoilleen, kävelen tammani luo. Hevonen näyttää nyrpistyneeltä, sillä on yhä sisällä, muiden ollessa jo ulkona leikkimässä lumessa. Nytkin huomaan ulkona pyryttävän hieman lisää lunta.
"Pääset kyllä ulos, älä huoli", puhelen mustalle neidolle. Lähden hakemaan hevoseni suitsia ja juoksutusliinaa satulahuoneesta. Laitan oranssin liinan kulkemaan vasemmasta kuolainrenkaasta oikeaan renkaaseen, ja laittaisin liinan kulkemaan tammani turvan alta. Lähden kävelemään takaisin kohti karsinaa.
Sera seisoo ovessa kiinni ja avaan karsinan oven, samalla hätistäen tamman kauemmas. Nuori tamma ottaa nihkeästi askeleet taaksepäin. Jätän oven auki, ja lämmitän kuolaimia. Sera jää seisomaan paikoilleen ja availee suutaan.
"Hassu", tokaisen ja sujautan kuolaimet hevoseni suuhun. Pujotan niskaremmin korvien yli ja säädän remmit tarpeeksi kireälle. Tamma näyttää innostuvan yhä enemmän ja lumisadekkin on hellittänyt. Pieniä hiutaleita putoilee hiljakseen ja laitan hanskat käsiini. Sujautan myös heijastinliivin päälle, jota Sera haistelee mielenkiinnolla hetken. Lähdemme talsimaan kohti ulko-ovea. Kello näyttää yhdeksää.
Sera katselee lunta innoissaan ja kävelee turpa hipoen maata. Kävelemme reippaasti kohti lyhyttä ja helppoa maastopolkua. Annan hevosen kävellä aika omaa tahtiaan ja en nyi liinan päässä. Tamma nostaa päänsä yllättäen mahdollisimman ylös ja tuijottaa korvat hörössä kohti tarhoja. Hevonen päästää korvia tuhoavan hirnahduksen ja askeltaa hetken paikoillaan.
"Lopetas nyt", tuhahdan ja jatkamme matkaa. Tamma keskittyy taas minuun ja kävelee rennosti eteenpäin. Kävelisimme raviradan läheltä ja olenkin miettinyt, jos joskus sinne menisi tamman kanssa laukkaamaan. Kunhan nyt saataisiin Serasta ratsu. Tamma saisi vielä olla ilman painoa selässään, mutta satulaan on jo treenattu ahkerasti.
Lumi narskuu kavioiden ja kenkieni alla. Sera näyttää nauttivan kävelyreissusta ja tallusteleekin rentona sekä korvat hörössä vierelläni. Silitän tamman kaulaa, vaikkakin loimi on edessä. Hevonen pärskähtää suuresti ja höyrypilvi nousee ylöspäin sieraimista.
"Laitetaan sulle loimi sitten tarhaan", puhelen ja aurinkokin näyttäytyy meille. Minulla olisi vasta iltavuoro navetassa, joten nyt aamulla voin touhuta neidin kanssa. Työskentelen läheisellä lypsylehmänavetalla, jossa olen viihtynyt hyvin puoli vuotta. Lisäksi teen joitakin vuoroja lihakarjanavetalla ja kissahoitolalla. Täyttyyhän nyt jostakin repäistä rahat hevosen ylläpitoon. Kissahoitolalla olen pääosin lomat, mutta kahdella navetalla ramppaan ympäri vuoden. Annan Seran kävellä hieman omia reittejään, mutta kuitenkin niin ettei jouduta puiden toisille puolille taikka ojiin.
Lunta tipahtaa puiden oksista suoraan edessämme ja Sera pompahtaa ylöspäin paniikissa.
"Ihan rauhassa", sanon ja pidän liinasta tiukasti kiinni. Tamma tuijottelee lumikasaa ja kuusta vuorotellen ja pärskii säikähtäneenä.
"Taisit olla omissa maailmoissasi", hymähdän ja silitän neidin kaulaa rauhallisesti. Pääsemme kävelemään pahan puun ohi hieman silmät suurina, mutta pian Sera on taas oma itsensä; kuin eläkkeellä oleva vanha suomenhevonen.
Loppumatka meneekin rauhallisesti. Pian olemmekin taas Ruellen pihalla ja kello on kymmenen.
"Tunti ruokailuun", sanon tammalle ja vien hevoseni talliin vielä. Otan fleeceloimen pois ja vien sen kuivumaan. Laitan oranssin toppaloimen, ilman kaulapalaa hevoseni päälle. Sera huokaisee syvään, kun laitan vielä bootsit hevosen jalkoihin. Suitset ovat pian pois neidin päästä, kuolaimet pestynä ja nätissä paketissa. Vien suitset sekä juoksutusliinan paikoilleen satulahuoneeseen, jonka jälkeen palaudun takaisin mustan puoliverisen luo.
"Jos sit menisit tarhailemaan", puhelen ja sujautan oranssin riimun hevoseni päähän. Siinä on karvapehmuste turpa- ja niskahihnassa. Joku voisi luulla tammani olevan hemmoteltu, mutta suurin osa tavaroistani on ollut lahjoja vanhemmiltani sekä sukulaisilta. Napsautan narkin kiinni riimuun ja lähdemme kohti tarhoja.
Otan tammalta riimun pois tarhassa, portti on jo kiinni ylimmästä langasta. Sera astelee heti aidan vierelle vierustoverinsa luokse. Katselen kaksikkoa hetken, kunnes lähden viemään riimua ja narkkia Seran karsinan oveen ja sen jälkeen kohti kotia valmistautumaan navettaan.
Elsu- Viestien lukumäärä : 3
Join date : 19.10.2014
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa|
|
|